Haukijärven historiaa.
Navigaatio.
Seuraavassa kerrotaan lyhyesti muutamista itsellisperheistä, jotka asuivat kylässä pitkään. Tiedot heidän asuinpaikoistaan ovat puutteellisia.
Parilassa asui itsellisenä Varinin perhe. Perheen isä oli Jaakko Viktor Jaakonpoika Varin (s. 1860) ja äiti Hilma Karoliina Abrahamintytär (s. 1854 Kiikassa, k. 1940). He olivat avioituneet 1881. Heillä oli lapset.
Fanni, s. 1876 Karkussa, Juho Viktor, s. 1881, Emilia, s. 1886, k. 1927 Mouhijärvellä, Kaarle Oskar, s. 1888, Anna Pauliina, s. 1890 ja Katri Sofia, s. 1896.
Fanni muutti Mouhijärvelle. Juho Viktor lähti Amerikkaan siirtolaiseksi. Hän työskenteli puuseppänä ja myöhemmin sulatolla Massachusettsissa. Kaarle muutti 1905 Mouhijärvelle. Anna avioitui 1910 Ivar Nikolai Kaarlenpoika Mäen (s. 1888) kanssa. He asuivat itsellisinä Kyröspohjassa.
Perhe on merkitty 1800-luvun lopun rippikirjaan. Molemmat vanhemmat olivat elossa vielä vuoden 1915 henkikirjoja tehtäessä. Lapsista kotona asui tuolloin vain Emilia. Hilma Varin tyttärenpoikansa Taunon (s. 1913, k. 1984 Viljakkalassa) kanssa asui Parilassa vielä 1930-luvulla. Tauno muutti myöhemmin Viljakkalaan. Hänen puolisonsa oli Elle Mäkelä (s. 1905, k. 1996 Viljakkalassa).
Kerrotaan, että perhe asui jossakin vaiheessa Mouhijärven Haaviston maalla niin sanotulla Kuolemaistenkulmalla, mutta silloin Hämeenkyrön puolella.
Heinon perhettä asui kylässä itsellisenä 1890-luvulta 1910-luvun lopulle. Nimi esiintyi myös muodossa Heinoo. Todennäköisesti perhe on asunut Heinoonkylässä. Perheeseen kuuluivat Juho Efraiminpoika (s. 1838 Laviassa, k. 1917), hänen vaimonsa Aleksiina Taavetintytär (s. 1848 Viljakkalassa, k. 1917) ja lapset.
Juho Ivar, s. 1874, k. 1951 Oregonissa USA:ssa, Frans Vilhelm, s. 1876, Taavetti Anshelm, s. 1879, k. 1965 Oregonissa USA:ssa, Kaarle, s. 1884 ja Anna Vilhelmiina, s. 1889.
Juho muutti 1896 Laviaan, missä avioitui Hilma Efraimintyttären (s. 1878 Laviassa, k. 1966 Oregonissa USA:ssa) kanssa. Perhe asui myös Kankaanpäässä ja Ylöjärvellä. Juho muutti keväällä 1905 Oregoniin Yhdysvaltoihin. Hilma ja lapset Väinö (s. 1898 Laviassa), Toivo (s. 1901 Tampereella) ja Lydia (s. 1903 Ylöjärvellä) seurasivat häntä syksyllä 1905. Juho työskenteli ensin kalatehtaalla. 1920-luvulla hän hankki maatilan. Frans muutti 1892 Mouhijärvelle ja sieltä 1897 Ylöjärvelle. Siellä hän avioitui 1898 Fanni Leposen (s. 1880) kanssa. Myös Frans siirtyi 1907 Oregoniin, perhe sen sijaan jäi Ylöjärvelle. Hän työskenteli laivatelakalla ja kalastajana. Taavetti muutti 1906 Oregoniin. Hänen vaimonsa Maria (os. Pukarolammi, s. 1879 Ikaalisissa) ja poikansa Väinö (s. 1903) seurasivat häntä 1908. Taavetti oli töissä kalatehtaalla. Kaarle asui 1930-luvulla Pispalassa vaimonsa Fannyn (s.1881) ja lastensa kanssa. Anna avioitui 1909 Kaarle Maurinpoika Karjusillan (myöh. Laakso, s. 1886, k. 1918 Lappeenrannan vankileirillä) kanssa. Perhe muutti Räystön kylään.
Itsellinen Juho Heino, jolle sukunimeksi on merkitty myös Hoivalin, esiintyy vielä vuoden 1915 henkikirjoissa. Muistitieto kertoo hänen toimineen hevosnylkyrinä. Mahdollisesti samaa työtä tehnyt Matti Rintala sai oppinsa häneltä.
Pitkään kylässä asui myös Metsäsen perhe. Rippikirjoissa on itsellinen Juho Juhonpoika Metsänen (myös muodossa Mettänen, s. 1839 Suoniemi, k. 1907), hänen vaimonsa Loviisa Vilhelmiina Juhontytär (s. 1845) ja lapset.
Loviisa Vilhelmiina, s.1870, Taavetti Vilhelm, s. 1871, Juho Stefanus, s. 1872, Matilda Karoliina, s. 1874, Erland, s. 1876, k. 1924 Ylöjärvellä, Emil, s. 1877, k. 1954 Vesilahdella, Anshelm, s. 1879, Ivar Patrik, s. 1881, Oskar, s. 1885, k. 1955 Nokialla ja Väinö, s. 1887, k. 1959 Tampereella.
Loviisa muutti Mouhijärvelle, jossa avioitui 1895 leipurinoppilas Frans Oskar Lillbergin kanssa. Tämä oli Tampereelta ja Loviisa muutti sinne. Taavetti muutti 1891 Karkkuun. Matilda asui kylässä myös lastensa Anshelmin (s. 1894) ja Amanda Aliinan (s. 1897, k. 1898) kanssa. Erlandin puoliso oli Johanna (os. Ritamäki, s. 1872 Suoniemellä, k. 1948 Ylöjärvellä). 1900-luvun alkuvuosina he asuivat perheineen Nokialla. Emil muutti 1894 Mouhijärvelle ja sieltä 1896 Vesilahdelle. Anshelm muutti 1895 Mouhijärvelle ja sieltä 1897 Karkkuun. 1900-luvun alussa hän asui Nokialla. Oskar Metsänen asui 1925 vaimonsa Ida Marian (s. 1894) kanssa Pirkkalan Kaarilassa. Väinön puoliso oli Tyyne Mäkinen (os. Loven, s. 1888 Ikaalisissa). He asuivat Tampereella.
Metsäsen perhe oli aiemmin asunut Heinijärvellä Metsäruusin torpassa, josta Loviisa oli kotoisin. Haukijärvelle he muuttivat 1893. Perheen äiti Loviisa Metsänen on merkitty vielä vuoden 1915 henkikirjoihin.
Herttualan Sormuselle on rippikirjoissa kirjattu Niemisen perhe. Koska lasten kummit olivat Mustajärvenkulmalta, on todennäköistä, että perhe on asunut Palomäen lähellä. Suutari Kalle Niemisen huoneiden mainitaan jäävän kaupan ulkopuolelle kauppakirjassa, jolla Selma Alakeskinen myi 1906 Palomäen torpan alueen Taavetti ja Elina Palomäelle. Vuoden 1908 aikoihin perhe muutti Suojalle. Ilmeisesti he olivat vähän aikaa Suojan torppareita. Torpankontrahti on vuodelta 1902 ja se on vahvistettu 1912. Pian tämän jälkeen torppa kuitenkin palautui talolle. Mahdollisten torpan rakennusten sijaintipaikka ei ole tiedossa.
Perheeseen kuuluivat itsellinen Kaarle Viktor Kaarlenpoika (s. 1870), hänen vaimonsa Aleksandra Vilhelmiina Fransintytär (s. 1871) ja lapset.
Kalle Aleksis, s. 1892, Siiri Vilhelmiina, s. 1895, Elmi Johanna, s. 1898, Tyko Viktor, s. 1900, Lyyli Aleksandra, s. 1903, Aili Kaarina, s. 1905 ja Paavo Eerikki, s. 1908.
Kaarle oli kotoisin Kalkunmäestä, Aleksandra Ruskeemäen torpasta. Kaarle Nieminen toimi suutarina, hänellä oli toisinaan myös oppipoika. Myös Kalle Aleksis teki aikuisena suutarintöitä. Perhe muutti kylästä 1910-luvun alkuvuosina.
Parrilla on ollut Hakala-niminen torppa aina vuoteen 1917 saakka. Rippikirjoihin merkityt asukkaat Juho Oskar Juhonpoika (s. 1858) ja Loviisa Heikintytär (s. 1863 Mouhijärvellä) perheineen muuttivat jo 1890-luvulla Heinijärvelle, jossa heistä käytettiin sukunimeä Virta. Heidän jälkeensä torpassa asui Viktor ja Aliina Mäensivun perhe. Heillä oli lapset.
Viktor Matias, s. 1901, Vilho Pietari, s. 1903, Olga Maria, s. 1905, Elsa Matilda, s. 1907 ja Kalle Paavali, s. 1910.
Viktor Mäensivu oli muonarenkinä Pakkasella. Perhe muutti 1917 Tuusulaan.
Vuosien 1929 – 1930 maataloustiedustelun mukaan Hakalan vuokraviljelijänä oli Armas Viidanoja. Hän oli muonarenkinä Pakkasella.
Haukijärvelle muutti vuoden 1923 aikaan suutari Johannes Keskisen (s. 1882, k. 1927) ja hänen vaimonsa Ida Adolfiinan (os. Josefsson, s. 1883 Kiikassa, k. 1927) perhe. He molemmat kuolivat keuhkotautiin. Lapsia heillä oli ainakin.
Iida Helena, s. 1908, k. 1937, Helmi Maria, s. 1912 ja Heino Johannes, s. 1916.
Perheen kerrotaan asuneen ainakin Vuorenmaassa. Muistitieto kertoo, että koulun metsikössä oli joskus asumus, jonka asukkaat olivat Keskisiä. Mahdollisesti kyseessä oli tämä perhe.
Iidan puoliso oli Väinö Lehtinen. Helmi muutti kylästä 1930 ja Heino muutamaa vuotta myöhemmin.
Lisätietoja.
Viimeksi lisätyt blogisivut.
Töitä koululta (blogi)
Näillä päästiin alkuun (blogi)
Lehtien kertomaa 2/2 (blogi)
Lehtien kertomaa 1/2 (blogi)
Kokemäeltä Haukijärvelle (blogi)
Viimeksi muokatut sivut.
Mustajärvi.
Töitä koululta (blogi)
Kallioniemi.
Näillä päästiin alkuun (blogi)
Lehtien kertomaa 2/2 (blogi)
Metsäranta (Akkanen)
Gallerian viimeisimmät muutokset.
Sivuston julkaisua on tukenut Haukijärveläiset ry.
Buy Viagra Online 25mg
